torstai 23. tammikuuta 2020

Top jakso ulkomailla

                    TYÖSSÄOPPIMINEN SAKSASSA

Olin Koblenz:sissa 8 viikoa luokkalaiseni Antonin kanssa. Matka oli aivan mieletön! Tässä on lyhyt raportti siitä.

Työskentelin automekaanikkona Autohaus Sherhag:illa, joka oli Volkswagenin, Seatin, Skodan ja Audin merkkihuolto. Eli kaikki koneet olivat VW moottoreita.

Matka alkoi maanataina 15.10. Kun saavuimme Frankfurtiin oli tietenkin lentoyhiö hukannut minun laukkuni. Laukkuni toimitettiin kotiovellemme Koblenziin heti maanatai/tiistai välisenä yönä. 



 TYÖ


Tiistai aamuna alkoi ensimäinen työpäiväni saksassa. Suuri yllätys oli minulle että monet työkalut olivat siellä vanhanaikaisia. En nähnyt koko korjaamolla yhtäkään räikkälenkkiä, vaan kaikki oli tavallisia lenkkiavaimia. Sähkökäyttöisiä pienkoneita ei juuri ollut tai ei käytetty. Hiominen tapahtui usein hiekkapaperia/viilaa/rautaharjaa käyttäen.
Kummalliseslta tuntui myös kun aina kun iroitimme pohjapanssarin piti uudet ruuvit/pultit vaihtaa siihen samalla. Laitoimme myös jokaikisen asian momenttiavaimella kiinni jos oli mahdollista.

Aina kun työ oli tehty, mikä tahansa. Niin piti kutsua paikalle "mestari" joka on ns valvojana korjaamossa. Hän tuli lopksi tarkastmaan tehdyn työn hyvin huolellisesti ja tarkisti kiristystiukkuudet myös. Jopa renkaan vaihdossa "mestarin" piti tulla lopuksi uudelleen kiristämään renkaat. Ja tämä koski kaikkia työntekijöitä.

Työaikoja noudatettiin todella tarkasti. Tauot alkoivat juuri minuutillen ja työstäkin pääsi pois vasta kun kello oli tasan 16.15. jolloin työni loppui. Jos ei ollut tekemistä jouduimme silti odottelemaan että kello on tasan 16.15. Tämä koski vain meitä jotka olivat harjoittelussa siellä.

Meille tuotiin paljon ns tehtaalle takaisin vedettyjä autoja eli ihan uusimpia malleja, ja sitten olimme VW yhteydessä ja he antoivat meille ohjeita joiden mukaan toimimme. Oli todella siistiä kun laitoimme Volkswagenille viestiä ongelmasta ja vastaus tuli melkein samantien.
Oli myös tapauksia kun vw ei osannut auttaa asiassa ja meidän piti tutkia jotain autoa VW kanssa. 

Esimerkiksi meille tuotiin 2019 volkswagen Golf GTI jonka START/STOP järjestelmä ei toiminut, eli auto ei sammunut valoissa itsekseen ja käynistynyt. Tähän autoon oli vaihdettu aikaisemmin anturi joka päättää milloin auto sammuu. Joten aloimme tutkia vikaa. Myöskin auto oli niin uusi että kyseistä vikaa ei ollut vielä tullut joten vw ei pystynyt ensin auttamaan mitään. Teimme kaikenmailman mittauksia ja kaikki oli kunnossa. Kaksi työpäivää mittailimme ja pohdimme mistä se voisi johtua. Lopuksi löysimme vian, ikäväkyllä sinä hetkenä en ollut paikalla ja en muista mistä se sitten johtui.






Tässä vaihdoimme Skodasta sisäilman puhaltimen moottorin joka oli todella niheässä paikkaa... koska jouduttiin purkamaan aikapaljon päästäksemme käsiksi sihen...






ARKI SAKSASSA JA KOBLENZ-KAUPUNKI

No juuri kukaan ei puhunnut englantia tai ei halunnut puhua vaikka osasikin. Joten jouduimme opettelemaan saksankieltä. Julkinen liikenne oli Koblenzissa todella huono. Kun osti junalipun ei lipussa näkynnyt mikä juna se on ja mistä ja milloin lähtee, piti itse selvittää taululta, mutta kaikki taulut olivat vain saksan kielellä...  Ja lähijunat keskustaan olivat aina myöhässä tai kokonaan peruttu. Että jos liikkui siellä julkisilla niin niiden varaan ei kannattanut luottaa kerkeekö perille ajoissa.

Leivonnaisia sai myös joka puolelta. Sunnuntait olivat pyhäpäiviä eivätkä mitkään ruokakaupat olleet auki, ainoastaan ravintolat ja leipomot, joten tuli syötyä todella paljon prezeliä (suolaisia isoja rinkeleitä) sunmuuta pullaa yms...

Koblenz

-Kuva otettu Ehrenbreitstein linnasta. Kuvassa näkyy Deutsches Eck, kulma jossa Rhine ja Mosel joki yhdistyvät. Ja tietenkin Koblenz:sin kaupunki.

Meidän talomme sijaitsi Mosel-joen varrella. Talo oli mukava mutta talon omistaja ei niinkään. Ajauduimme heti ensimmäisellä viikolla erimielisyyksiin omistajan kanssa ja nekun pahenivat loppua kohden... Kerran hän suuttui kun pyykkiä tulikin yksi kerta liikaa hänen mielestään ja vaati 5e maksua siitä.

Olin myös firmani pikkujouluissa. Pikkujoulut järjestettiin hienossa ravintolassa Mosel-joen rannalla. Ensin syötiin, juotiin ja juteltiin. Lopuksi herra Sherhag eli työpaikkani pomo ja omistaja piti puheen kulunneesta vuodesta. Toisinsanoen Saksalaiset pikkujoulut olivat sitä että juotiin ja syötiin koko yö. Kivaahan se oli kun kaikki meni firmanpiikkiin.


-Kuva joulutorilta.



Kävimme matkan aikana myös Amsterdamissa junalla joka maksoi vain 60euroa junat Koblenzista Amsterdamniin ja takaisin. Oli kyllä todella hienoa kuinka sieltä olisi päässyt junalla minne tahansa keski eurooppaa. Frankfurtissakin tuli käytyä muutaman kerran.
-Kuvassa euroopan keskuspankki, Frankfurtissa.




En voi kun suositella kv-vaihtoa kaikille joita se vähänkin kiinnostaa!

-kv vaihdostani vastasi: Elina Lehtikangas. 


-Leo Apell.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti